maanantai 6. syyskuuta 2010

Mobiilinetti äitimuorille ja 3G-lisäantennin asennus

Tässäpä opiksi ja esimerkiksi tarina erään 3G-antennin asennuksesta. Alempana muutama kuva ja huomion arvoinen seikka asennuspuuhasta. Homma on helppo maallikollekin, jos peukalo on jotenkuten yhteensopiva perustyökalujen kanssa.





Mummon uusi netti
 
Maaseutuoperaattorin ADSL-liittymän hinnoitteluun ja vähän palveluunkin kypsähtäneenä äitini (70 ja risat) Savossa oli kuullut kavereiltaan mokkulasta ja kyseli, josko hänellekin semmoinen kävisi.

Otin Savon vierailulle eri operaattoreiden SIM-korttini mukaan, ja mummolan sijainnissa jonkin verran taajaman ulkopuolella DNA todettiin verkoltaan kahdesta vaihtoehdosta vahvemmaksi. (Vaihtoehtoja jäi kaksi, koska ADSL:stä luopuminen oli vanhan operaattorin kanssa niin vaikea, kallis ja stressaava toimenpide, että k.o. operaattori ei päässyt finaaliin)

Liittymä hankittiin, ja 3G:lle pakottaen yhteys toimi jotenkuten, mutta rajusti tökkien, ja esimerkiksi mummon TV7: katselu netistä ei ottanut onnistuakseen. Pettyneet puhelut Savosta kannustivat uuteen mummolareissuun ja lisäantennin asennukseen.

Netti lentoon lisäantennilla

Vaikka mummon asunto ei ole mahdottoman kaukana 3G-mastosta, on se notkossa ja paritalon väärässä päädyssä ja sen vuoksi 3G-signaaliltaan kelvoton.

Kuuluvuuskartan ja kompassisuunnan avulla antenni asennettiin savupiipun peltihatun kiinnitysrautaan. Näin antenni oli ukkossuojauksellisesti turvallisen alhaalla, mutta kuitenkin riittävän korkealla yltääkseen katon yli tukiasemaan.


Ensi sijaisesti putkelle tarkoitettu kiinnitysrauta toimi hyvin myös lattaraudassa:


Antennikaapelille sopiva reitti löytyi saunan ilmanvaihtohormista ja läppärin käyttöhuoneena olevan takkahuoneen ja seinän takana olevan saunan yhteisestä korvausilmaventtiilistä.

Ensin kaapeli sukelsi saunaan ja saunan seinässä lattianrajaan saunan korvausilmaventtiilille: (Jälkeenpäin tuli mieleen, että kaapeli olisi mennyt helposti paneelin takana olevaan ilmarakoon täysin piiloon. Ehkä paikkaan töppäyksen seuraavalla vierailulla.)
Huom! sähkömiehille on opetettu, että kaapeleiden mutkien pitää olla ryhdikkään jyrkkiä. Antennikaapelin kanssa lian jyrkät mutkat haittaavat kaapelin toimintaa, joten pieni pyöreys mutkassa on hyväksyttävä.


Takkahuoneen "räppänästä" antennikaapeli liittyi muuhun tietokoneen kaapelisekamelskaan:


Liittyminen Nokia CS-15-modeemiin tehtiin induktiivisella yleissovittimella: Tämä kytkentä on antenniliittimen puutteen vuoksi ainoa vaihtoehto ja mummollekin helppo irrotettava ja kiinnitettävä.



Lopputulos

"Nyt on tos' noppee netti", soitteli äitimuori vielä peräänkin, Hämeeseen palattuamme. Ja olinhan tietysti itsekin mittaillut nopeutta antennin asennuksen jälkeen. Aiemmin 100-200 kb/s tökkien toiminut kapeakaista tuuttasi nyt vakaata 2.5-3 Mb/s vauhtia! Suorastaan kateeksi kävi, kun omassa kotona taajamassa verkon kuorma rajoittaa vauhdin 1 Mb/s:n tuntumaan, vaikka on täydet mobiilkaistat ostettuna, HSPA+-rautaa käytettävissä ja lisäantenni katolla täälläkin.



2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olipa hyvät ohjeet! Itselläni on juuri samanlainen tarve mökillä. Mikä muuten tuo antenni on tyyppimerkinnältään ja mistä niitä (samoin kuin tuota mokkula-adapteriä) saa?

Anttu kirjoitti...

Tuota tiettyä mallia ei taida enää olla saatavilla, mutta uudempia vastaavia on täällä: http://siptune.com

Siptune.com on tukkukauppa, mutta samoilta sivuilta löytyy linkit jälleenmyyjälistalle.