5:2-dieetti tositestissä

(Pystyin käsittämättömällä tavalla tuhoamaan peruuttamattomasti tämän jutun ensimmäisen version, joten tässä uusiksi kirjoitettuna. Enpä vähään aikaan ole kokenut yhtä massiivista turhautumista.)

Olen aina ollut pikkusen skeptinen kaikkia pika-ihme-super-dieettejä kohtaan. Viime viikolla lukiessani artikkelia 5:2-dieetistä jostakin terveyslehdestä heräsi kiinnostukseni. Olin lukenut tästä hypetetystä dieetistä aiemminkin, mutta hylännyt sen humpuukina. Nyt ehkä kiinnostuksen lisäherättäjänä oli jälleen kerran joulukuussa kerätyt pari lisäkiloa, jotka tipattomasta tammikuusta huolimattakin pysyvät sitkeästi vyötäröllä. Lenkillä ja kisoissa jokainen rasvakilo on liikaa, joten jotakin pitäisi tehdä. 

Mikä on 5:2-dieetti?

Dieetti on tohtori Michael Mosleyn kehittämä, ja dieetistä kertova kirja on ollut suurmenestys ympäri maailmaa. Lyhyesti dieetti kuitenkin on hyvin yksinkertainen. Kyseessä on tavallaan pätkäpaasto, paitsi että paastopäivinä ei täysin paastota, vaan kalorimäärä on rajoitettu naisilla 500 ja miehillä 600 kilokaloriin. Rajoitettuja päiviä on kaksi viikosssa - ei kuitenkaan perättäisinä päivinä - ja loput viisi päivää voi syödä normaalisti.

Opiskelin 5:2-aiheita netistä lisää, ja aika paljon hyviä kokemuksia niin painonhallinta- kuin terveysmielessäkin näytti löytyvän. Eläinkokeissa tällaisella oli saavutettu jopa eliniän pitenemistä ja aivosolujen vahvistumista rappeumasairauksia vastaan.

Yksi hyvä ja paljon lukijoiden kommentteja sisältävä sivu 5:2:sta on täällä.

Tuumasta toimeen

Päätin testata dieettiä ainakin yhden viikon verran nähdäkseni vaikutukset ja testatakseni, onnistuuko tällaista dieettiä noudattaessa myös täysipainoiset juoksutreenit. Viime sunnuntai oli sopivasti vapaapäivä työstä ja lepopäivä juoksutreeneistä eli erittäin sopiva ensimmäiseksi kokeilupäiväksi.

Ensimmäisen dieettipäivän menu

Olen tottunut syömään jotakin kuusi kertaa päivässä noin klo 7, 10, 12, 15, 18 ja 22. Tätä ajattelin noudattaa nytkin, eli syödä kuusi noin 100 kilokalorin annosta. Painopistettä ajattelin siirtää proteiineihin ja kohti iltaa.

Aloitin päivän greipin puolikkaalla ja avokadon neljänneksellä kello 9 maissa. Näillä mentiin yllättävän helposti lounaaseen, joka oli 250 g salaatti 80 grammalla katkarapua ja 20 grammalla omatekemääni ketsuppia, joka on suosikkisalaattikastikkeeni. Maustan salaatin usein terveellliesllä kurkuma-mustapippuriyhdistelmällä, ja viime aikoina myös curry-jauheella. Salaatti oli ulkonäköään maukkaampi ja täytti vatsan pitkäksi aikaa:

Kello 15 tuli ilman isompia nälkäkouristeluja, ja nyt vetelin vatsan täytteeksi purkillisen herkkusieniä ravintohiivauutteella, porkkanan ja mandariinin.

Päivälliseksi tein sattuneesta syystä ihailemieni kenialaisten ruokalajin nimeltä Sukuma wiki, (resepti tulossa tänne lupailemani Ugali-reseptin kaverina.) joka sisälsi tällä kertaa 125 g salaattia kurkulla ja kirsikkatomaateilla, 100 g tuoretta pinaattia ja 70 g sipulia. Lisäksi napostelin 25 g eilistä lohimedaljonkia ja pannukakkua. Sukuma wikiin käytetty kookosöljy ja napostelut ponnauttivat kalorit pitkälle ilatpalabudjetin puolelle noin 160 kilokaloriin.

Iltapalaa en jaksanut odottaa, vaan söin ensiavuksi kahdeksan maissa säälittävät yhden parapähkinän ja 5 g kurpitsansiemeniä (=seleeni- ja sinkkiravintolisäni), joten iltapalaksi jäi 125 g vähärasvaista maitorahkaa.

Kokonaiskaloreita päivän aikana tuli 601, proteiinia 47 g, hiilareita 44 g ja rasvaa 23 g. Nämä arvot laskin kalorilaskuri.fi-nettisivun avulla. Pitkin päivää myös join reilusti itse puhalleltua kuplavettä ruususuolalisäyksellä.

Seuraava yö ja päivä

Nukuin yön yllätyksekseni täysin normaalisti, ja maanantaina työt sujui jopa poikkeuksellisen hyvällä tsempillä. Juoksuohjelmassa oli tavallista tiukempi vetotreeni, mikä myös meni yllättävän hyvin. Minkäänlaista ylimääräistä väsymystä en tuntenut

Entä se paino? 

Vaakalukema maanantaina verrattuna lauantaihin näytti miinusta kiitettävät 1,7 kg. Vakiopunnituksen aikaan ennen lounasta takanani kylläkin oli tuo tiukahko lenkki, joka todennäköisesti teki nestehukkana oman lisänsä painonpudotukseen, vaikka yritin kyllä juoda runsaasti ennen punnitusta.  

- - - - - - -

Päivitys 18.1.14 - Dieettipäivä lenkkipäivänä

Keskiviikkona sitten kokeilin dieettiä treenipäivänä. Ohjelmassa ollut 1h 30min kevyt lenkki meni aamulla pelkän sitruuna-suolaveden ja rooibos-teen voimin ihan mukavasti, koska olen useinkin tehnyt aamun kevyitä lenkkejä ennen aamiaista. Lenkin laskennallinen kulutus oli noin 1200 kilokaloria, joten ajattelin kasvattaa päivän energiabudjettia buolella tuosta 1200 kilokaloriin. Kasvatuksen jälkeenkin vaje jäisi suuremmaki kuin lenkittömänä päivänä 600 kilokalorilla.

Lenkin jälkeen napslin pari taatelia, siemailin carob-maca-maitokaakaon ja melkein heti perään taas kenialaislinjaa, eli ugali + sukuma wiki sisältäen maissijauhoa, pinaattia, punasipulia ja paistamiseen pikkusen kookosöljyä. Graavilohtakin nappasin ja jälkkäriksi oma sokeroitu inkivääri- ja kookoshiutalejutska.

Loppupäivä sisälsi sekalaisia kasvispainoitteisia ruokia ja iltapalaksi rahkaa, suunnittelemani budjetin ylittyessä sadalla grammalla 1300 kilokaloriin.

Päivä oli selvästi pahempi kuin ensimmäinen päivä, vaikka söin yli tuplasti tuon 600 kcal. Ilmeisesti siis juurikin tuo vaje ratkaisee enemmän kuin syöty määrä. Koko iltapäivän ja illan palelin sisälläkin, ja töiden teko oli hankalaa aivojen tökkimisen vuoksi. (Todennäköisesti muutamakin virhe tuli tehtyä, ja tästähän asiakkaat aikanaan kertoillevat.)

Vaakalukema seuraavana päivänä oli edellisen päivän lukemissa, mutta kuten jo ensimmäisen päivän yhteydessä tuumailin, ei tällaisista yhden päivän punnituksista kannattane suurta numeroa tehdä. Sen verran liikunnat, nesteytykset, suola ym heittelevät painoa.

Toisen päivän jälkeen

Yöunet olivat taas aivan normaalit. Vakio iltarahkani kun sain, en herännyt nälkäänkään ennen aikojaan. (Maitotuotteiden sisältämä kaseiini muuten on proteiinityypeistä hitaimmin pilkkoutuvia, joten se jakaa energiaa mukavasti koko yöksi.)

Seuraavana päivänä harjoitusohjelmassa oli lihaskuntoharjoitus. Runner's Worldin Iron Strength ohjelma oli kamala, mutta sitä se on aina.

Taaskaan en tuntenut dieettipäivää seuraavana päivänä minkäänlaista tarvetta syödä normaalia enempää, mikä kertoo, että koko viikon mittaan kaloreita säästyi teoriassa noiden kahden dieettipäivän verran, eli reilun 3000 kilokalorin verran. Läskinä tämä olisi teoreettisesti melkein puoli kiloa, mikä olisi painonpudotusmielessä huikea tulos verrattuna dieettipäivien suhteelliseen helppouteen ja täysin normaaleihin viiteen päivään. Vaikka osa miinuskaloreista varmasti menee hukkaan dieettipäivinä kropan säästöliekin vuoksi, on yhtälö aika houkutteleva. 

Edellisen lisäksi yhtälöä tekee yhä houkuttelevammaksi se, että nuo dieettipäivät tuntuvat kouluttamaan pikku nälän sietämiseen, eli voisi kuvitella kahden dieettipäivän vaikutuksen olevan painonhallintamielessä suotuisa myös normaalipäiviin.

Entä jatkossa?

Niinpä niin, nyt seuraavana lauantaina edellisen "houkuttelavan yhtälön" innostamana taas mennään 600 kilokalorin lepopäivää, lounaan jälkeen takana 350 kcal, vihreitä ja proteiineja painotellen.

Huomenna harjoitusohjelmassa olisi kolmen tunnin pitkä lenkki, joten tänään pitäisi vedellä pikkusen ylimääräisiäkin hiilihydraatteja. Tilanne kuitenkin on nyt päinvastainen, joten mielenkiintoista on nähdä, kuinka jalka huomenna nousee. Pakkasen vuoksi siirrän lenkin aamusta päivän lämpimimpiin tunteihin iltapäivään, joten aamupäivä on aikaa syödä normaalisti. Riittääkö tämä, jää nähtäväksi.

Nähtäväksi jää myös, kuinka kauan 5:2:ta jatkan. Luultavasti toisenkin viikon jatkan nähdäkseni vaikutuksen myös joulurasvoihin. Pysyvänä tapana en tätä näkisi, mutta 6:1-dieettiä harkitsen jatkossa. Tyypillisesti viikossani on yksi juoksutreeneistä vapaa päivä, joten tuon kulutuksettoman päivän voisi samantien painella 600 kilokalorilla. Yhden päivän niukistelun tekeisi ehkä vielä 5:2-versiotakin helpommaksi ajatus siitä, että seuraavat kuusi päivää menevät lepposasti kaloreita kyttäämättä.